Suodenniemen Suonkiertäjien kesäpurjehdus 2018
Suodenniemen Suonkiertäjien partiolippukunta teki purjehdusretken kesäisellä Saaristo- ja Selkämerellä 15.-17.6.2018. Käytyään vuonna 2017 soutamassa kirkkoveneellä Merikarvian Ouran saaristossa, päätti lippukunnan väki vaihtaa aluksen isompaan ja rantakaislikot avomereksi. Alukseksi purjehdukselle valittiin Luvialla kotisatamaansa pitävä perinnelaiva Kaljaasi Ihana (www.ihana.fi). Purjehdukselle mukaan oli lähtenyt 30 henkeä pääosin lippukunnan sudenpentuja ja seikkailijoita, sekä näiden vanhempia. Olipa mukaan saatu vahvistuksia Ouran Partiolaisista lisäämään retkiläisten merenkäyntikokemusta.
Purjehdus aloitettiin perjantaina pakkaamalla lähes kaikki suunnitellut varusteet mukaan partion kololta linja-autoon, jolla matkattiin Uudenkaupungin satamaan. Lyhyen esittelyn jälkeen Kaljaasi Ihana irrottautui laiturista ja lähti ensimmäiselle etapille kohti Katanpään linnoitussaarta. Laiturille oli kertynyt paikallisia ihailemaan aluksen lähtöä ja heiluttamaan lähtijöille. Purjehduksen aikana retkeläiset oli jaettu kolmeen vahtiin, joista kansivahti toimi aluksen miehistön apuna, ohjaten alusta ja auttaen purjeiden käsittelyssä. Koska tuulet eivät olleet kovin suotuisia, niin suuri osa matkasta tehtiin kuitenkin pääosin konevoimalla. Muuten purjehduksen aikainen sää oli mitä mainioin, kyseessä lienee tuuri tai sitten retkillä on säätakuu. Osia matkasta taitettiin kuitenkin osin tai kokonaan purjeilla, joten jonkin verran purjeiden käsittelyä saatiin kokeiltua. Ensimmäisellä purjehdusetapilla tutustuttiin purjelaivan osiin ja sanastoon.
Katanpäässä Ihana kiinnittyi vierasvenesatamaan, jonka jälkeen retkeläisille oli varattu iltasauna ja mahdollisuus uiskennella raikkaan vilvoittavassa merivedessä. Luovaa ongelmanratkaisukykyä osoittaen saatiin myös kahden eri puolijoukkueteltan osista pystytettyä Katanpäälle yksi toimiva yömajoite, joka kuitenkin jäi käyttämättömäksi, koska aluksen pehmeät punkat ja kova kansi houkuttelivat enemmän nukkujia. Aluksen takilat, knaapit ja naakelit saivatkin kannatella useampaakin riippumattoa. Yö saaristossa osoittautui yllättävän kylmäksi, mutta onneksi saaren lampaat eivät osoittautuneet maineensa mukaisiksi pedoiksi.
Lauantaiaamuna purjehtijat suorittivat tutustumisen Katanpään rannikkotykkipatteriin ja vanhaan tykkitiehen sekä majoituskorsuihin. Purjehdukselle kohti Kuuskajaskarin saarta lähdettiin, kun puolijoukkueteltta oli pakattu mukaan. Purjehduksen aikana tutustuttiin merimerkkeihin ja suunnistukseen/navigointiin merellä. Lisäksi nautittiin kokin valmistamista tarjoiluista messissä tai kannella. Matkalla alus pysäytettiin hetkeksi, jotta muutamat uskalikot saattoivat kokeilla kiipeämistä laivan mastoon. Lisäksi koitettiin täydentää aluksen muonavaroja onkimalla. Ilmeisesti kalaparvet uivat syvemmällä, kuin kotivesissämme, koska kalaparvet välttivät koukkuja. Ihanan rantauduttua Kuuskajaskariin käytiin saaressa mukava liikunta-aiheinen ja likipitäen leikkimielisenä pysynyt kilpailu. Huolimatta laiturissa havaitusta sähköntoimitusongelmasta saatiin laivakokin neuvokkuudella purjehtijat ruokittua ja perinteiset muurinpohjaletut paistettua (vaikka lettuja paistettiiinkin sitten pitkälle yöhön). Lauantain päätteeksi päätettiin jättää teltat pystyttämättä ja niinpä Ihanan kannelle viritettiin entistä enemmän riippumattoja ja telttapatjoja. Kannella nukkujia eivät pahemmin häirinneet nälkäiset hyttyset ja koska yökin pysyi aavistuksen edellistä lämpimämpänä, niin yö virkisti väsyneitä purjehtijoita.
Sunnuntaina aamulla järjestettiin rauhallinen kävely ja tutustumine Kuuskajaskarin rannikkotykisöpatterin entisiin rakennelmiin (ampumarata, tulenjohtokorsu ja tulenjohtotorni). Samalla saatiin selvyys Ahdin portaista, joka paljastui hienoksi mustasta Diabaasikivestä muodostuneeksi rakennelmaksi Kuuskajaskarin saaressa. Sunnuntaina purjehduksen aikana pysähdytiin Eurajoen edustalle aavalle ulapalle, jossa tarjoutui vielä mahdollisuus muutamille hurjapäille kiivetä Ihanan mastoon. Lisäksi halukkaat saattoivat pulahtaa uimaan edelleen virkistävän vilpoisana pysyneeseen meriveteen. Hurjapäisin hyppy suoritettiin Ihanan kajuutan kannelta, kun kovan kannustuksen (ja pienen yllytyksen) jälkeen nähtiin päivän komein loikka meriveteen. Uimareille varmasti kokemus oli ikimuistoinen, kun syvyyttä oli rutkasti enemmän kuin kotivesillä, eikä Ihanan lisäksi muuta kiinteä ollut lähistöllä. Sunnuntain aikana keskityttiin nauttimaan upeasta säästä ja maisemista. Ohjelmana pidettiin meriaiheisten ihomaalausten tekoa. Päivän päätteeksi Ihana saapui Luvian Laitakariin, jossa purjehtijat siirsivät yhteiset ja henkilökohtaiset tavarat linja-autoon, jotta voitiin lähteä kotimatkalle.
Purjehduksen aikana ei löydetty yhtään punkkia eikä miehistöön tiettävästi iskenyt keripukkia (ainakaan toistaiseksi), jokusia naarmuja toki tuli uimalaiturista. Jonkin verran pettymystä aiheutti matojen puute laivakorpuissa ja hernekeiton puute ruokalistalta, sekä yliäänekäs laivan vesipumppu. Muuten retkeläisten mieliala pysyi ilmeisen positiivisena koko purjehduksen ajan ja jälkeenkin.
Kiitos Kaljaasi Ihanan väelle ja kaikille matkassa olleille sekä matkaa järjestäneille!
Jutun teksti ja kuvat: Merikapteeni Mikko
